torstai 28. heinäkuuta 2022

27.7 Bjuröklubb

Sikeån rimamöljästä lähdin jatkamaan pohjoista kohti jo puoli kymmeneltä. Satama on ollut jo 1760- luvulta lähtien käytössä. Silloin malmi- ja rautatuotteiden lastausta ja purkua varten. Myöhemmin vilkasta saha- ja selluteollisuutta. Viimeinen laiva "Claudia" lähti Sikeän satamasta vuonna 1973, jonka jälkeen rantaa ovat käyttäneet huviveneilijät.


Veden lämpö ollut koko viikon siinä 16-20 asteen välissä. Sikeån ja Bjuröklubin välissä kävi jo alle kymmenessä.


Bjuröklubb. Majakka kallion päällä.


Vanhan luotsiaseman satama vierasveneiden käytössä. Joka kerta täällä ei tilaa kaikille riitä, vaan voi joutua jatkamaan matkaa seuraavaan satamaan. Tällä kertaa ei tungosta ollut. Alkaa kesäsesonki olemaan ohi.


Rantasauna ja Evelia.


Aurinko laskee ja majakkaan on syttynyt jo valo.




Olin toisenkin päivän täällä ja sen päätin käyttää patikkaretkeen luontopolkua pitkin.


Sinne vaan tarpomaan...


Tyyntä ja myrskyä yhtä aikaa.


Kolmimastokuunari Argus haaksirikkoutui tänne lokakuun 28. päivä vuonna 1930. Oli malmilastia viemässä Luulajasta Gävleen. Hylyn palasia on vieläkin siellä täällä rantakivikkoa. 

"Onnettomuushetkellä oli pimeää ja tiheää sumua ja luultavasti heikko koillinen tuuli. Keskipäivällä ohitettiin Norströmsgrundin majakka, josta suunta oli SSV:llä kohti Bjuröklubbia. Sakean sumun vuoksi moottori pysäytettiin kello 5 iltapäivällä noin 10 minuutiksi ja yritettiin kuulla sumusignaaleja Bjuröklubbista. Kun signaalia ei kuulunut, moottori käynnistettiin uudelleen. Hetkeä myöhemmin oikealla puolella näkyi maa ja melkein samaan aikaan laiva ajoi karille. He ajautuivat karille Bjurönin itäisimmässä osassa. Argus alkoi täyttyä vedellä, joten miehistö nousi pelastusveneeseen ja souti maihin. 30. lokakuuta pelastusvene saapui paikalle, mutta alus vaurioitui niin pahoin, että pelastus katsottiin mahdottomaksi. Moottori pelastettiin myöhemmin. Argus poistettiin rekisteristä haaksirikkoutuneena samana vuonna." Lainaus Ingemarr Gollunbergin blogista


Ulko- ja sisälankutus ja kaaret. Missä lie loput?


Grundskatan oli eteläinen niemenkärki. Matkaa tänne tuli veneeltä 6km.


Kappeli, mese ja rattori.


Bjuröklubin "iso" satama. Rakennus tehty 1938. Palveli tuohon aikaan matkustahöyryjä, jotka ajelivat ylösalas Ruotsin rannikkoa. Matkustajaliikenne loppui 1950- luvulla.



 

25.7 Sikeå

Ratanista tein pienen siirtymän Sikeån venekerhon laituriin. Matkaa kertyi 12,3 mailia.


Kätevää tämä nykytekniikka. Evelian kaikuluotaimen lukemat piirtyy karttapohjalle. Ei tarvi jatkossa muistella, paljonko syvyys missäkin oli. Tässä Ratanista pohjoiseen lähtevällä väylällä on merikartassa ainoastaan lukema 1,7. Todellisuudessa vettä on mukavasti enemmän. Ja jännähän se on se eka kerta ajaa ja luodata itselle lukemat kartalle. Oli toki etukäteistietoa, että kyllä siitä pääsee..


Tuuli yltyi 10 metriin sekunnissa ja pelkällä keulapurjeella laskettelin myötäseen. Lähempänä laituria se 10 metriä ei ollutkaan niin kiva juttu, kun piti yksin koittaa sorvata Evelia peräpoijukiinnityksellä laituriin.


Sikeån laituri. Suojainen etelätuulella, pohjoinen pääsee vähän enemmän häiritsemään.


Siinä rantaantulopiruetit. Piti käydä huutelemassa rannalta olevalta pariskunnalta syvyyksiä, että tietää kuinka suuren kaarroksen murtajan takana uskaltaa tehdä."Dont worry" oli ihan hyvä vastaus. Tuli myös kokeiltua, että 10-12 m/s tuulessa Evelia menee ilman koneen apua myötäseen 3 solmua. Pakki päällä nopeus putoaa 2 solmuun. Tällä kertaa onnistu ihan ok rantautuminen. Kova tuuli ja yksin pomppiminen veneessä keulasta perään tuo kyllä kivasti lisämaustetta.


Kävin 8 kilometrin päässä Robertforssissa kaupassa.


Komea on vuonna 1908 valmistunut Sikeån koulu. Saha- ja selluteollisuuden parhaina aikoina 1920- luvulla koulussa ollut 120 lasta. Suljettu 60- luvulla.


Ja tämän oven takaa löytyy sauna, wc, pyykkikone ja keittiö. 100 kruunua vuorokausi.



 

24.7 Ratan

Lähtö Bredvikistä puolen päivän jälkeen. Suunta pohjoiseen. Odotettavissa löysää vastatuulta. Taitaa tulla moottorointipäivä.


Uumajasta lähtiessä on aina luvassa pakollinen autolautta-väistö. Uudenkarhea Aurora Botnia. 


Pohjoiseen lähtiessä saa ajella muutaman saaren vierestä. Tämä nimeltään Petlandskär.


Iltakahdeksalta olin Ratanin vieressä. Matkaa tuli 30 mailia.


Komeat on kalliot. 


Ei tullu jollalla soudettua vieläkään tonne rataskärin saareen. Ehkä sitten kolmannella kerralla.



Hyvä paikka pysähtyä, kun matkaa rannikkoa pitkin. Ei tarvi poiketa kauas avomereltä. Seuraavaksi päiväksi luvattu navakka etelätuuli sai lähtemään yhden yön jälkeen eteenpäin. Kylkikiinnitys ei ole parhaita mahdollisia paikkoja, kun on pientäkin aallokkoa.



Tiput (pääskyset?) tuli nukkumaan kiinnitysköysien päälle.





 

lauantai 23. heinäkuuta 2022

22.7 Malskär- Bredvik, Uumaja

Ankkurin nostin 22. päivä kello 1100. 10kg bruce kopio, 4 metriä kettinkiä ja lyijyköysi oli kohtuu tukevasti savipohjassa kiinni. Ei siinä sen kummempaa. Lähin vaan jatkaan matkaa.


Kivikoita on tässä saaristossa joka puolella ja väylät tosi kapeita. Huonolla ilmalla ei ois tätäkään väylää viittinyt eka kertaa ajaa.


Sieltä jostain kivien välistä pääsin livahtaan.


Uumaja lähestyy. Tämä tolppa on nimeltään Väktaren.


Laiva lähdössä Uumajan laivasatamasta.


Umeå Segelsällskap, Bredvik.


Vieraspaikkoja oli hyvin tarjolla. Puomi oli vain veneen toisella puolella.


Pursiseuran kerhohuone. Siistissä kunnossa.


Kaasupullon hakureissulle. Bussikyytikin olisi ollut tarjolla, vaan pyörällä lähin silti.


E12 tien silta menee 10 metrin korkeudessa. Aina yhtä karmea kokemus.


Sirkkelistä sain kaasua. Saatto olla edellinenkin pullon vaihto täällä..2019?? Ei mene kaasua kovin mahottomia, kun ei ole uunia. Pelkästään kahvin keitot ja potut.


Bredvik.



Malskär- Uumaja 32 mailia.

 

20.7 Raahe- Malskär

Niinpä lähti kesän 2022 purjehdus käyntiin. Yhden hengen miehistöllä reilu viikko ja matkan varrelta toinen puolisko kyytiin. Kun virtaa on taas koko talven kerännyt, niin aattelin mennä vähän pitemmän pätkän aluksi. Valassaarten vieressä on ankkuripaikka nimeltä Malskär. Matkaa reilu 100 mailia. Matkalla voi toki sitten pysähtyä vaikka Tankariin, jos alkaa meno takkuamaan.


Siinäpä sitä on tilaa seelata.


Lähtö Raahesta 1120 ja Hiekkasärkät näkyy tässä seitsemän aikaan. Tuuli on ollut sopivan rauhallista.


Kalajoen Kallat jäi tällä kertaa meren puolelle.


Yhdistetty karttapöytä, keittiö ja tv- huone.


Auringonnousua ihmettelin neljän aikoihin. Tuuli loppui ja koneella päkytin Tankaria kohti tarkotuksena mennä sinne yöksi. Pari tuntia ennen Kokkolan majakkaa tuuli nousi ja kääntyi niin sopivaksi, että päätin jatkaa matkaa.


Malskärin ankkuripaikka. Matkaa tuli 122 mailia. Ei ollut muita veneitä.



 Valassaarten puoleinen aukko, jonka leveys ei ollut paljoa. Vettä kuitenkin 3,5 metriä. Virtaus oli myös aika voimakas. Kuvan keskellä pieni valopilkku on Valassaarten majakka.